Syksy 2008: Uudet vaeltajat (kiitos ikäkausiuudistuksen)
istuivat porukalla miettimässä toimintasuunnitelmaa moneksi vuodeksi eteenpäin.
Ohjelmaan saatiin kaikenlaista luontoretkestä kuntoiluun ja pj-kurssin
käymiseen. Keväälle 2009 merkittiin Suomi-projekti, kesään 2012, kauas
tulevaisuuteen, rustattiin vanhimpien vaeltajien ulkomaanprojekti. Jossain
vaiheessa lensi läppä, että mitä jos lähdettäisiin Afrikkaan. Kukaan ei muista
missä, milloin ja mistä idea syntyi. Tai ainakaan kukaan ei enää tunnusta
hullua ideaa omakseen.
No, idea ehti hyvän aikaa muhia, ennen kuin se uudestaan
otettiin viime keväänä puheeksi. Viime syksynä vasta rupesikin tapahtumaan!
Syyskuussa, juuri ennen Eevan vaihtoon lähtöä, tapasimme ja teimme karkeita
hahmotelmia reissusta. Vielä mietimme, onko Afrikka oikeasti realistinen
vaihtoehto. Selvitimme asiaa ja tulimme tulokseen, että onhan se. Konsultoimme
kohdettamme vielä alan miehellä, Riku Rantalaltakin. Jos siha pystyy, niin
pystyy hakatyttökin!
Syksyllä olemmekin kokoustaneet jo useamman kerran miettien
reissun tavoitteita, yhteisiä sääntöjä, varainkeruuta ja käytännön asioita
rokotuksista majoitukseen. Ennen vuoden vaihdetta saimme myös vihdoin tehtyä
päätöksen kohteen suhteen. Lentoliputkin on jo varattu, joten nyt on aika lyöty
lukkoon: 10.–30.8.2012 nämä tytöt bongaavat norsuja Tansanian savanneilla.
Suomen Partiolaiset on myös valinnut viisi vaeltajavartiota
pilottivartioiksi ulkomaanprojektiin, koska projekteja ei juuri vielä ole tehty
ja käytäntö on vakiintumaton. Olemme yksi näistä viidestä vaeltajavartiosta,
joten tukea on onneksi riittämiin.
Nyt pohdinnan alla on, että mitä todella haluamme reissun
aikana tehdä ja nähdä ja, ennen kaikkea, mihin kaikkeen budjettimme antaa
myöten. Vastuuta on jaettu tehokkaasti, siinä missä Heini tutki lentolippuja, Maria
ihmettelee aktiviteetteja, Eeva avustusvaihtoehtoja ja Anna lähettelee
sähköposteja SP:lle ja pitkin maailmaa.
Projektimme tavoite numero yksi: halutaan nähdä norsu ja
kirahvi. Mutta tämä tavoite ei suinkaan ollut ainoa tavoitteemme. Nyt kun
lentoliput on varattu, tuntuu koko ajan enemmän siltä, että tavoitteemme ovat
oikeasti toteutumassa. Kukapa olisi uskonut.
-
Anna ja Maria
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti